Shinjō (Shinjō Shi)
Shinjōn historia alkaa Hino-klaanin 1500-luvulla perustamasta Numatan linnasta, jota kutsuttiin aiempaan Shimizun linnaan verrattuna uudeksi linnaksi (新城, shinjō). Edo-kaudella 1600-luvulla linnaa laajennettiin, ja Shinjōsta tuli Tozawa-klaanin hallitsema linnanaluskaupunki. Meiji-restauraation jälkeen Shinjō toimi lyhytikäisen Shinjōn prefektuurin pääkaupunkina. Kaupunkioikeudet osana Japanin nykyistä kunnallishallintoa Shinjō sai vuonna 1949. Se on paikallinen talous- ja kulttuurikeskus, jossa on muun muassa elektroniikka-, kone- ja huonekaluteollisuutta. Kaupunkiin kuuluvilla maaseutualueilla viljellään riisiä ja vihanneksia.
Shinjōn nähtävyyksiin kuuluu vaunuistaan (yatai) tunnettu, elokuisin järjestettävä festivaali Shinjō-matsuri. Se on otettu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Torigoe Hachiman-jinjan šintolainen pyhäkkö ja entinen Yahagi-suvun asuintalo edustavat Edo-kauden arkkitehtuuria. Osa kaupungin ruokakulttuuria on keväisin syötävä paistettu silli (kadoyaki). Koillisosan vuoristoalueet kuuluvat Kurikoman puolikansallispuistoon. Shinjōta palvelevat JR Higashi-Nihonin Ōu-päälinja, jota pitkin kulkee suurnopeusjunayhteys Yamagata Shinkansen, Rikuu-länsilinja ja Rikuu-itälinja.
Kartta - Shinjō (Shinjō Shi)
Kartta
Maa (alue) - Japani
Japanin lippu |
Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suurimmat ovat Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on vuoristoisia ja monet myös tuliperäisiä; esimerkiksi Japanin korkein vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Maan asukasluku on maailman yhdenneksitoista suurin, lähes 126 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja useita ympäröiviä prefektuureja, on maailman suurin metropolialue yli 30 miljoonalla asukkaallaan.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
JPY | Japanin jeni (Japanese yen) | ¥ | 0 |
ISO | Kieli |
---|---|
JA | Japanin kieli (Japanese language) |